Dukes & Dykes – lesbot kauhussa #2: Psykolesbot (I)

Kirjoitus sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Haute Tension (2003).

Käsittelen tässä kirjoituksessa pahislesboon usein yhdistettyä trooppia, psykolesboa Haute Tensionissa. Psykolesbolla tarkoitan niitä lesbouden esityksiä kauhuelokuvissa, joissa lesbous näyttätyy syynä henkilöhahmon murhahimoisuuteen. Usein lesbous rinnastuu näissä elokuvissa mielenterveysongelmiin, sillä yhteiskunnallisesti poikkeava halu osoittautuu tuhoisaksi hahmon psyykelle. 

Psykolesboa ei tule sekoittaa eroottisista trillereistä ja eksploitaatioelokuvista tuttuun pahislesboon (evil lesbian). Pahislesbon toiminnan motivaationa on yleensä jokin muu syy kuin lesbous, tai vaihtoehtoisesti hahmon motiivit jäävät kokonaan hämärän peittoon. Pahislesbon esityksissä on usein havaittavissa liioittelua ja toisinaan jopa karnevalistista sukupuolijärjestelmän kääntämistä päälaelleen, siinä missä psykolesbon hahmossa painotetaan henkistä ahdinkoa. 

Takapajuisena trooppina pidetyn psykolesbon representaatioissa on kuitenkin jonkin verran variointia, ja kaikkia psykolesbon ilmentymiä ei ole syytä pitää avoimen homofobisina. Siinä missä osa kauhuelokuvista esittää psykolesbon hirviömäisenä murhaajana, joissakin elokuvissa psykolesboa kuvataan myötätuntoisesti. Tällaiset esitykset mahdollistavat usein vastakarvaan katsomisen, jossa psykolesbo on pikemminkin traaginen hahmo on kuin pelkkä hirviö. 

”Mikään ei saa erottaa meitä”: Haute Tension

Modernina psykolesboklassikkona voidaan pitää Alexandre Ajan uran käynnistänyttä Haute Tensionia (engl. myös High Tension & Switchblade Romance, 2003). Elokuvassa Marie (Cécile de France) matkustaa ystävänsä Alexin (Maïwenn) perheen luokse Ranskaan. Yöllä perheen kotiin tunkeutuu kuitenkin sarjamurhaaja, joka tappaa Alexin perheen ja kidnappaa tämän. Marien ensimmäisenä reaktiona on piiloutua ja paeta, mutta hän kerää rohkeutensa pelastaakseen Alexin. Kunnes paljastuu, että sarjamurhaaja onkin Marien psykoottinen harha – hän on itse tappanut Alexin perheen.

Heti elokuvan alussa käy selväksi, että Marie on rakastunut ystäväänsä ja haluaa tätä myös seksuaalisesti. Kun Alex kiusoittelee Marieta kyselemällä tämän poikaystävistä, Marie väistää kysymykset vaivaantuneena. Tämän jälkeen seuraan kohtaus, jossa Marie kävelee öisellä pihalla ja katselee ikkunasta salaa Alexia suihkussa. 

Juuri ennen kuin murhaaja tunkeutuu taloon, Marie on vetäytynyt makuuhuoneeseen masturboimaan kuulokkeet korvillaan. Kohtaus näyttää Marien hetken ajan nauttivana – se onkin alun Marien ja Alexin yhteisen automatkan lisäksi ainoa onnellinen hetki, jonka elokuva hänelle sallii. 

Marien ulkonäön voidaan senkin jossakin määrin tulkita koodaavan hänet butch-lesboksi. Marien hiukset on leikattu lyhyiksi, hieman kuten Mia Farrow’lla Rosemary’s Babyssa. Lisäksi hän pukeutuu farkkuihin ja t-paitaan, toisin kuin hänen ystävänsä, joka käyttää elokuvassa mekkoja ja jonka hiukset ovat pitkät. Muutoin Marien vaatetus ei kuitenkaan ole erityisen maskuliininen: esimerkiksi hänen käyttämänsä lantiomalliset farkut olivat 2000-luvulla varsin feminiiniseksi mielletty ja seksualisoitu vaate. 

Kirjoittaessaan lesbotroopeista elokuvissa Barbara Creed toteaa, että maskuliinisen lesbon esityksissä ammennetaan usein pelkoa stereotypiasta, jonka mukaan lesbonainen on oikeastaan vain mies naisen ruumiissa. Haute Tensionissa juuri tämä stereotypia tekee Marien halusta hirviömäisen: hän projisoi oman halunsa miessarjamurhaajan hahmoon. Samalla elokuva kuitenkin varoo esittämästä Marieta itseään liian maskuliinisena – kenties siksi, että tämä säilyisi vielä viehättävänä elokuvan selvästi olettamalle heteromiesyleisölle. 

Hirviömäisen halun lisäksi Haute Tensionia voi tulkita vastakarvaisesti queer-ihmisille tyypillisten pelkojen käsittelynä. Elokuva on kerrottu Marien näkökulmasta, mikä kutsuu katsojaa samaistumaan ja myötäelämään tämän kauhua. Alexin perheen murhaamista voi ajatella metaforana astumiselle kaapista ulos: miten rakastettu ja hänen perheensä – tai kenties Marien oma perhe – ottaa vastaan tämän seksuaalisuuden? Monelle kaapista tulemiseen liittyy pelkoja hylkäämisestä. Haute Tensionissa pelot rinnastetaan perheidyllin väkivaltaiseen tuhoamiseen. 

Kiinnostavasti slasher-genrestä tuttu trooppi, jossa päähenkilö piiloutuu kaappiin, saa seksuaalisuuteen kiinnittyvän merkityksen Haute Tensionissa. Kun Marie tappaa Alexin äidin, kohtaus esitetään niin, että Marie on piiloutunut vaatekaappiin ja katselee sieltä murhaa. Kaapin metaforan voi tulkita niin, ettei Marien väkivaltainen psykoosi kumpua niinkään hänen halustaan vaan pikemminkin tuon halun tukahduttamisesta. 

Metaforisen tulkinnan rajat tulevat kuitenkin pian Haute Tensionissa vastaan. Marien halu näyttäytyy nimittäin väistämättä hänelle itselleen sekä hänen rakastetulleen kauhistuttavana ja tuhoavana. Marien ei ole enää elokuvan lopussa mahdollista koskaan saada vastakaikua tunnustukselleen. Marien halun kammottavuutta vahvistaa loppukohtaus, jossa Alex kavahtaa tätä heidän katseiden kohdatessaan. 

En osaa nähdä Haute Tensionia lesbokammoisena, mutta lohduttomaksi kuvaukseksi lesboudesta sen kyllä koen. Elokuvassa näkyy yritys käsitellä homoseksuaalista halua jokseenkin myötätuntoisesti, mutta samalla Haute Tension nojaa voimakkaasti stereotypioihin. Elokuvaa ei myöskään ole suunnattu queer-yleisölle, ellei sitä tietoisesti katso vastakarvaan. Silloinkin toisinkatsomisen mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s